Yhessä tehen Lapin LAPE

No niin on vain kohta yhdeksän kuukautta takana mielenkiintoista hankemaailmaa, Lapin LAPE-hankkeen kehittäjätyöntekijänä olen päässyt tutustumaan Lapin maakunnan eri kuntiin ja myös järjestöihin ja seurakunnan toimijoihin. Toimenkuvani hankkeen palveluohjauksen kehittämisessä on mielenkiintoisella tavalla sekoitus uutta ja vanhaa, pyrimme kehittämään palveluohjauksellista työotetta lapsiperheiden palveluihin ympäri Lapin maakunnan. Tavoitteenamme on saada palveluohjaus toimivaksi kunnissa ja seutukunnissa. Tätä tavoitetta kohti mentäessä on hyvä kuitenkin huomata jo kuntien toimijoiden tekemä palveluohjaus, jo vuosikymmenten ajan. Tätä ei pidä missään nimessä sivuuttaa, tulevaa perhekeskustoimintamallia rakentaessa meidän on tärkeää huomata ne vanhat hyvät käytännöt joita kunnilla ja seutukunnilla jo on, näitä meidän tulee vahvistaa.  Tällä hetkellä palveluohjausta viedään Lapin maakunnassa eteenpäin kymmenessä eri kunnassa, hankkeen tuella tottakai. Tavoitteenamme on ...

Vanhempien ero tuo mukanaan muutoksia niin aikuisten kuin lasten elämään. Miten puhua erosta lasten kanssa?  Miten selviän? Mitä erosta seuraa meidän perheelle? En halua erota! Olenko enää vanhempi? Menetänkö lapset? Mistä apua? Jäin yksin. Tällaisia kysymyksiä erotilanteessa olevat yksin pähkäilevät. Mutta onko vastauksia kysymyksiin ja tukea tarjolla riittävästi? Otsikko esittelee yhden LAPE-muutosohjelman tavoitteista. Eropalveluiden kehittäminen on myös yhtenä osa-alueena Lapin Lape-hankkeen kokonaisuudessa. Tästä osakokonaisuudesta vastaa Lapin Ensi- ja turvakoti ry ja siellä vanhemmuus vahvaksi erossa -hankkeen suunnittelija. Lapissa kehittämisen kärki on erityisesti teknologiavälitteisissä eropalveluissa, koska välimatkat ovat maakunnassamme pitkät ja pienillä paikkakunnilla avun saamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Onneksi kohta kaikki on paremmin! Eroauttamista on kehitetty monella saralla viimeisen vuoden aikana. Lapin ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttami...

Ensi viikolla, 6.2 on jälleen saamelaisten kansallispäivä. Lape-hankkeen saamenkielisten palveluiden kehittäjätyöntekijänä toivoisin, että saamelaisten kansallispäivä olisi joka päivä. Päivänä jolloin saamelaisia juhlitaan Euroopan ainoana alkuperäiskansana. Olen itse saamelainen, joka elää Inarissa vilkkainta lapsiperhearkea kahden saamenkielisen lapsen äitinä. Joka päivä luen ystävieni some-päivityksistä kuinka neuvola- ja kouluterveydenhoitajapalveluita tarjotaan suomenkielellä saamenkielisille lapsille. Kuinka neuvoloissa annetaan vanhemmille väärää tietoa kaksikielisyydestä ja kuinka perheet eivät saa tukea perheen kaksikielisyydessä. Neuvoloissa saamenkielisiä neuvolamateriaaleja mm. neuvolatestejä ei ole olemassa. Eli saamenkielinen lapsi on testattu suomenkielisellä Lene-testillä. Tuloksen voi arvata. Kirjaimellisesti. Tiedän myös omasta kokemuksestani, että saamenkielisille lapsi- ja perhepalveluille on todellakin huutava pula. Pohjoissaamenkielinen neuvolatyöntekijä voi...

Itsenäisyyspäivänä istuin junassa ja oli kulunut tasan kymmenen kuukautta siitä, kun tulin ensimäistä kertaa Piispantalolle töihin helmikuun alussa. Aloittaessani tiesin tulevani töihin TURVA-hankkeeseen ja tiesin, että se on osa Perhekeskustoimintamalli Lappiin- hanketta, jonka tavoitteena on valmistella Lapin maakunnassa   perhekeskusmallia, jossa eri toimijat voivat toimia yhdessä perheiden parhaaksi. Siinäpä se, muuta en sitten oikeastaan tiennytkään. En osannut hahmottaa vielä valtakunnallista, kaikissa maakunnissa tapahtuvaa,   Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa LAPEa, enkä myöskään kaikkinensa vanhemmuuden ja parisuhteen tuen osa-aluetta. Hyvään alkuun hanketyössä minut auttoivat UUTE-hankkeen konkarit, he antoivat hyviä ohjeita ja tuuppasivat amatööriä eteenpäin. Nyt ensimmäisen hankevuoden aikana on tapahtunut paljon asioita, monet hienot asiat ovat juuri alkamaisillaan. Välillä monitoimijaisuus ja sen eteenpäin vieminen on tuntunut hankalalta, mutta sit...

  Lasten oikeuksien päivää vietettiin 20.11.2018. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellään lapsen oikeuksien neljä yleisperiaatetta, joita ovat lapsen näkemyksen kunnioittaminen, syrjimättömyys, lapsen edun ensisijainen harkinta, oikeus elämään ja kehittymiseen.   Jokainen voi pysähtyä hetkeksi miettimään mitä nämä periaatteet tarkoittavat käytännössä?   Miten ymmärretään esim. syrjimättömyys tai lapsen ensisijainen harkinta, kun kunnassa laaditaan kouluverkkoselvitystä tai talousarvion valmistelun yhteydessä arvioidaan kouluterveydenhuollon, perheneuvolan tai kuraattorin palvelun tarvetta? Tämän vuoden alusta käynnistyi Lasten ja perhepalveluiden muutosohjelma, joka on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihakkeita. Muutosohjelman tavoitteita viedään eteenpäin ”Perhekeskusmalli Lappiin” –hankkeessa, jonka tavoitteena on nykyisen hajanaisen palvelujärjestelmän yhteensovittaminen (esim. kuraattori ja koulupsykologipalvelut, nuorisotoimi, perhesosiaalityö, ...

Sodankylässä lasten, nuorten ja perheiden palveluita on aina kehitetty. Ajatus perheiden palveluiden sisältöjen kehittämisestä ja uudelleen organisoinnista on ollut ilmassa pitkään, mutta toteutuminen on odottanut sopivaa aikaa. Lape-hankkeessa pääsemme kehittämään erityisesti perhekeskusmallia, palveluohjausta ja lastensuojelun systeemistä toimintamallia. Perhekeskus on verkosto, ei rakennus Samaan aikaan perhekeskuksen toimintojen rakentamisen kanssa rakennamme Sodankylän hyvinvointikeskusta, johon tulee sijoittumaan iso osa perhekeskusverkoston toimijoita, ei kuitenkaan kaikki. Hyvinvointikeskus rakennetaan elinkaarimallilla, jolloin rakentaja Lemminkäinen Talo oy vastaa hyvinvointikeskuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tämän lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 33 milj. €.   Hyvinvointikesku...

  Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Maakunnat ympäri valtakuntaa ovat voineet hakea rahoitusta perhepalvelukeskustoimintamallin luomiseen, toimintakulttuurin muutoksen, koulun ja varhaiskasvatuksen sekä erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittämiseen. Lapin maakunnassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta on saatu rahoitus maakunnallisen perhekeskustoimintamallin kehittämiseen sekä erityis- ja vaativan tason palveluista lasten ja nuorten psykiatrisen sekä somaattisen hoidon integrointiin perhekeskustoimintamalliin ja lastensuojelun systeemisen toimintamalliin. Lapin maakunnassa Perhekeskustoimintamalli Lappiin- monitoimijaiset integroidut palvelut lapsille ja perheille käynnistyi täydellä teholla huhtikuun 2017 alussa.   Lapin osalta hanketta koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeessa työskentelee 6.5 työntekijää: Mikko, Tuula, Riitta, Hannele, Tanja, Teija ja Kaisa-Maria, li...