Lapset ja nuoret palvelujen suunnittelun asiantuntijoina




 

Lasten oikeuksien päivää vietettiin 20.11.2018. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellään lapsen oikeuksien neljä yleisperiaatetta, joita ovat lapsen näkemyksen kunnioittaminen, syrjimättömyys, lapsen edun ensisijainen harkinta, oikeus elämään ja kehittymiseen.  Jokainen voi pysähtyä hetkeksi miettimään mitä nämä periaatteet tarkoittavat käytännössä?  Miten ymmärretään esim. syrjimättömyys tai lapsen ensisijainen harkinta, kun kunnassa laaditaan kouluverkkoselvitystä tai talousarvion valmistelun yhteydessä arvioidaan kouluterveydenhuollon, perheneuvolan tai kuraattorin palvelun tarvetta?

Tämän vuoden alusta käynnistyi Lasten ja perhepalveluiden muutosohjelma, joka on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihakkeita. Muutosohjelman tavoitteita viedään eteenpäin ”Perhekeskusmalli Lappiin” –hankkeessa, jonka tavoitteena on nykyisen hajanaisen palvelujärjestelmän yhteensovittaminen (esim. kuraattori ja koulupsykologipalvelut, nuorisotoimi, perhesosiaalityö, neuvola- ja perheneuvolapalvelut) ja osaamisen vahvistaminen mm. perhevalmennuksen ja vanhemmuuden tuen palveluissa.

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman ja Perhekeskusmalli Lappiin -hankkeen tavoitteena on Yk:n yleisperiaatteen mukaisesti lapsen näkemyksen kunnioittaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lasten osallisuus ja kuuleminen huomioidaan palveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Tavoitteeksi ei riitä, että järjestetään avoimia kuntapalveluja koskevia yleisö- ja keskustelutilaisuuksia, jonne kaikilla on vapaa pääsy, myös lapsilla ja nuorilla. Tämä lisäksi Perhekeskusmalli Lappiin hankkeessa tehdään kyselyitä, järjestetään keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, jotka on kohdennettu vain lapsille ja nuorille. Näillä kohdennetuilla kyselyillä ja tilaisuuksilla nuorille luodaan erilainen, mielekäs ympäristö tulla kuulluksi.

Lapset ja nuoret ovat parhaita kokemusasiantuntijoita niiden palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä joissa heillä on omakohtainen ja tuore kokemus. Perhekeskusmalli Lappiin hankkeen työntekijöinä meille tarjottiin mahdollisuus osallistua nuortenfoorumiin, joka kokoaa yhteen Lapin kuntien nuorisovaltuutettuja. Tilaisuus pidettiin lokakuussa Savukoskella, jossa teemana oli nuorisovaltuuston rooli ja tehtävät. Lape- tiimillä oli paikalla oma ”työpöytä”, jossa keskusteliin kouluikäisten palveluista. Nuoret nostivat esille kokemansa puutteet kouluterveyden- ja kuraattoripalveluihin liittyen. Erityisenä huolena nousi esille mielenterveyspalvelujen saavutettavuus ja pitkät jonotusajat.

Palveluiden saavutettavuudessa on merkittävästi parannettavaa, joskin kuntakohtaisia erojakin on. Nuorten mukaan palvelut on sidottu byrokratiaan mm. ajanvaraukseen, virka-aikaan ja ”lupalappuihin”. Nuorisovaltuutetut olivat sitä mieltä että, palveluiden tulee olla saatavilla silloin kun nuori tunnistaa palvelun tarpeen. Digitaaliset palvelut tukevat palveluiden saavutettavuutta, mutta nopeasti saatavaa face to face palvelun tarvetta se ei poista kokonaan.

Nuorten palaute oli viesti LAPE-hankkeen työntekijöille, kuntien virkamiesjohdolle ja päättäjille. Ennaltaehkäisevillä palveluilla on väliä. Annetaan lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun.

 

Harri Tiuraniemi

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, muutosagentti

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä

Kuva
Kuva: Pixabay.com Tutkimus- ja kehittämishankkeet tuottavat tärkeää tietoa käytännön työn ja päätöksenteon tueksi, mutta paljon arvokasta tietoa jää hyödyntämättä. Miten varmistetaan tutkimustiedon asema osana vaikuttavaa käytäntöjen kehittämistä? Tätä asiaa pohdimme nyt, kun kehittämistyö Lapin LAPE-hankkeessa on päättymäisillään. Tutkitun tiedon merkitys erilaisten strategioiden ja linjausten valmistelutyössä sekä päätöksenteossa tunnistetaan nykyisin jo hyvin. Yhä useampien paikallisten ja kansallisten hankkeiden lähtökohtana ja tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava kehittämistyö. Tästä huolimatta tutkittua tietoa ei aina kyetä hyödyntämään riittävästi valtakunnallisessa ja kunnallisessa politiikassa, palveluiden kehittämisessä ja yksittäisten ammattilaisten työssä. Yksi syy voi olla se, että tutkittu tieto julkaistaan usein jopa vuosien viiveellä suhteessa kuntien kokeiluihin ja kehittämistarpeisiin. Tutkimuksen toteutus ja julkaisu vievät aikaa, joten tie
Lue lisää

Parisuhde - elämää isompi suhde

Filosofi Frank Martela sanoo, että ihminen on suhdelo – ei yksilö. Aikamme, joka korostaa yksilöä saattaakin olla ristiriidassa sen kanssa, että yksin ei ole hyvä olla. Ihminen on laumaeläin. Laumassa eläminen on parantanut mahdollisuutta saada ravintoa, suojaa ja jäädä henkiin. Tietysti voimme ajatella, että kivikaudesta on sen verran aikaa, ettei sillä ole merkitystä, mutta evoluutio on hidas, joka tapauksessa hitaampi kuin elämänmeno maapallolla nykyään on. Ihmisellä on tarve olla tärkeä jollekin, tarve olla rakas ja rakastaa. Pienen vastasyntyneen ensimmäinen kysymys on: ”olenko minä tärkeä, pidätkö minusta huolta?” Kysymyksen vauva tekee katsellaan ja siihen katseeseen pitää saada vastaus, että ” kyllä, sinä olet maailman rakastettavin ja suloisin vauva”. Tämä ensimmäinen dialogi, jonka käymme meitä hoivaavien vanhempiemme kanssa, on merkittävä kaikkien muiden ihmissuhteiden kannalta siitä alkaen. Varhaisessa vuorovaikutuksessa alamme rakentaa kykyä turvalliseen elämi
Lue lisää

Saamelaisten kansallispäivän kynnyksellä

Kuva
Ensi viikolla, 6.2 on jälleen saamelaisten kansallispäivä. Lape-hankkeen saamenkielisten palveluiden kehittäjätyöntekijänä toivoisin, että saamelaisten kansallispäivä olisi joka päivä. Päivänä jolloin saamelaisia juhlitaan Euroopan ainoana alkuperäiskansana. Olen itse saamelainen, joka elää Inarissa vilkkainta lapsiperhearkea kahden saamenkielisen lapsen äitinä. Joka päivä luen ystävieni some-päivityksistä kuinka neuvola- ja kouluterveydenhoitajapalveluita tarjotaan suomenkielellä saamenkielisille lapsille. Kuinka neuvoloissa annetaan vanhemmille väärää tietoa kaksikielisyydestä ja kuinka perheet eivät saa tukea perheen kaksikielisyydessä. Neuvoloissa saamenkielisiä neuvolamateriaaleja mm. neuvolatestejä ei ole olemassa. Eli saamenkielinen lapsi on testattu suomenkielisellä Lene-testillä. Tuloksen voi arvata. Kirjaimellisesti. Tiedän myös omasta kokemuksestani, että saamenkielisille lapsi- ja perhepalveluille on todellakin huutava pula. Pohjoissaamenkielinen neuvolatyöntekijä voi
Lue lisää