Yhessä tehen- Parempia palveluita lapsiperheille

Helteisen loman ja Ounasjoessa aamu-uinnin inspiroimana päätin ryhtyä blogin kirjoitukseen ja miettimään Lapin LAPE-hankkeen vaiheita ja erityisesti erikoissairaanhoidon integroimista perhekeskustoimintamalliin. Tätä voidaan kutsua myös vertikaaliseksi integraatioksi, mutta omaan suuhuni sopii paremmin lappilainen yhessä tehen ajatus. Miten pääsemme lähettämisen kulttuurista yhdessä tekemisen kulttuuriin? Miten löydämme aidon yhdessä tekemisen hengen eri toimijoiden välillä vastuullisesti?

Pitkään lasten, nuorten ja perheiden kanssa työtä tehdessä olen usein miettinyt, miten perheet saisivat avun oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä. Strategioissa ja toimintasuunnitelmissa on usein vahvasti esillä panostus ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Onko tähän kuitenkaan riittävästi panostettu, muuten kuin sanojen tasolla.

 LAPE-hankkeen ja sairaanhoitopiirien tuella 19 Lapin kuntaa on lähtenyt mukaan Voimaperheet toimintamalliin. Voimaperheet on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetty toimintamalli, jossa lapsen käyttäytymisen ongelmien varhainen tunnistaminen yhdistyy internetin ja puhelimen välityksellä tarjottavaan vanhempainohjaukseen. Tieteelliseen näyttöön perustuva hoito-ohjelma on kehitetty lasten käytösongelmien ennaltaehkäisevään hoitoon. Lasten mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa on osoitettu toistuvasti, että lapsuusiässä alkavat vaikeat käytösongelmat ovat yhteydessä aikuisiän sosiaalisiin ja mielenterveyden ongelmiin.

 Lapsuuden käytösongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa tarjoamalla vanhemmille keinoja omien kasvatustaitojensa kehittämiseen ja lasten ongelmien hallitsemiseen. Turun yliopisto yhteistyössä LAPE-hankkeen kanssa on kouluttanut kuntien työtekijät toimintamalliin ja nyt Voimaperheet käynnistyy Lapissa. Pitkien välimatkojen ja vähäisten ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden vuoksi Voimaperheet malli luo uuden mahdollisuuden parantaa lapsiperheiden palveluita Lapissa.

Yhtenä Lape-hankkeen tavoitteena on lähipalveluiden parantaminen digitaalisten palveluiden avulla. Tätä on vahvasti lähdetty toteuttamaan Lapissa. Lastentautien päivystysjärjestelmää uudistetaan. Tähän liittyen ollaan luomassa monimuotoista 24/7 verkkopalvelua, joka tukee aiempaa paremmin oikea-aikaista hoitoon hakeutumista. Tähän liittyen kehitetään myös etäohjauspalvelu, jonka kautta huoltaja saa neuvot ja toimintaohjeet kotiin mobiililaitteen kautta. Etäarvioinnin tueksi kehitetään myös oiremittareita. Lasten hoidontarpeen arviointi yksikkö perustetaan lastenosastolle, jossa puheluihin tai videopuheluihin vastaa lastentautien sairaanhoitaja, jolla on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida lastenlääkäriä.  Etäarviointia kuvapuhelimen välityksellä pilotoidaan yhdessä Inarin ensihoidon, terveyskeskuspäivystyksen ja lastentautien päivystyksen kanssa.

Lastentautien poliklinikalla on aloitettu videopoliklinikkatoiminta lasten astman seurantakäynneillä laajasti Lapin kunnissa käytössä oleviin Virtu-pisteisiin. Videopoliklinikka toimintaa tukee sähköinen esitietolomake, jonka avulla on mahdollista saada parempi kokonaiskuva sairauden nykytilasta ja toteutuneista hoidoista. Palaute perheiltä on ollut myönteistä. Syyskuussa aloitetaan videopoliklinikka toiminta lasten diabeteksen seurantakäynneille kuvapuhelimen välityksellä.  

LSHP:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä on pilotoitu aktiivisesti kuvapuhelinpalveluita poliklinikkakäynneillä, ryhmätoiminnoissa, konsultaatioissa ja Varhain työssä. Kuvapuhelinyhteys voidaan toteuttaa kotiin mobiililaitteella tai tietokoneella tietoturvallisesti. Tätä kautta hoidon saatavuutta on voitu parantaa. Sähköinen esitietolomake ja sähköinen ajanvaraus on suunniteltu LSHP:n nuorten mielitiimin käyttöön. Syksyllä suunnitellaan chat palvelun käyttöönotto LPSHP:n psykiatrian klinikan käyttöön.

Sähköinen äitiyskortti on otettu käyttöön LSHP:ssä keväällä 2018. Käyttöönotto parantaa äitiyshuollon palveluketjun toimivuutta ja parantaa tiedonkulkua. Sähköinen äitiyskorttipalvelu yhdistää raskauteen ja synnytykseen liittyvät eri toimijoiden tuottamat tiedot reaaliajassa ja tarjoaa raskaudenaikaiset sähköiset palvelu- ja asiointikanavat raskaana oleville ja perheille sekä ammattilaisille. Imetyspoliklinikka on aloitettu uutena toimintana ja palvelu on nyt myös mahdollinen kuvapuhelimen välityksellä suoraan kotoa.  

Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, mitä LAPE-hankkeessa on tehty yhdessä kuntien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa. Monta mielenkiintoista kohtaamista on vuoteen mahtunut ja monta kertaa olen myös miettinyt palvelujärjestelmämme monimutkaisuutta. Entisestään on vahvistunut ajatukseni siitä, että palvelujärjestelmä tuottaa syrjäytymistä monimutkaisuudellaan. Erityisesti kohtaamiset kehittäjäasiakkaiden ja nuorten kanssa nuorisofoorumissa ja Ohjaamon kehittäjäryhmässä ovat saaneet huomaamaan, että paljon on vielä tehtävää, jotta asiakaslähtöisyys toteutuu. Tapaamisista kehittäjäasiakkaiden, Nuorisofoorumin nuorten ja Ohjaamon kehittäjätyöryhmän kanssa löytyy tärkeitä asioita  palveluiden kehittämiseen.

Lainaan tähän nuorten ja kehittäjäasiakkaiden muutamia ajatuksia siitä, mitä ammattilaisilta ja palveluiden kehittämiseltä odotetaan

1.       Avun tulee olla lähellä ja sen tulee olla saatavissa matalalla kynnyksellä. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä palvelua hän tarvitsee. Palveluohjauksen avulla asiakas löytää tarvitsemansa palvelun, eikä tule ”luukutetuksi”.  Tarpeenmukaisesti työtekijät voivat toimia työpareina siten, että asiakkaan ei aina tarvitse ”aloittaa alusta” huolensa kanssa. Myös työntekijät voivat liikkua.

2.       Luottamuksen rakentaminen vaatii kohtaamista, tasavertaista kohtelua ja aitoa kiinnostusta. Ystävällisillä sanoilla, eleillä ja avoimilla kysymyksillä voidaan rakentaa keskusteluyhteys, mutta joskus on tärkeää myös uskaltaa olla hiljaa ja antaa tilaa ajattelulle.

3.       Kyky puhua monimutkaisista asioista yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi on ammattitaitoa.

4.       Aina ei tarvitse tietää. Asenteella voi myös osoittaa, että haluaa aidosti katsoa, kuulla ja kysyä. Jos lupaa selvittää asian tai lupaa soittaa takaisin, niin näin on myös toimittava. Usein jo tietoisuus luvatusta yhteydenotosta ja sen aikataulusta helpottaa.

5.       Kerätään tarvittava verkosto perheen ympärille, eikä siirretä perhettä paikasta toiseen. Tämä ei kuulu meille asenteesta   miten voimme olla parhaiten avuksi asenteeseen?

6.       Yhteistyötä ja yhdessä laadittu kuntoutussuunnitelma tarvitaan silloin, kun tarvitaan monenlaisia palveluita. Tavoitteet tulee laatia yhdessä perheen ja verkoston kanssa ja niiden tulee olla kaikkien tiedossa. Tärkeää, että vanhempien ei tarvitse pitää kaikkia lankoja käsissään.

7.       Digipalveluiden avulla meillä on mahdollisuus tuottaa myös palveluita lähellä, jopa kotona. Digipalvelut eivät voi korvata face to face kohtaamista kokonaan nuorillakaan, mutta joissain tilanteissa tämä on hyvä mahdollisuus saada palveluita lähelle. Ammattilaisten velvollisuus on opetella hyödyntämään teknologian tuomat mahdollisuudet.

Lämmin kiitos teille nuorille ja kehittäjäasiakkaille arvokkaista ajatuksistanne palveluiden kehittämiseen. Tähän ei ole paljon lisättävää. Tästä on hyvä jatkaa toteutuu SOTE-uudistus sitten, missä muodossa ja millä aikataululla tahansa.  Todellinen integraatio ja yhdessä tekeminen syntyy aina vuoropuhelussa.

Innostavaa yhdessä tekemistä kanssanne syksyyn odotellen

Tuula Mäntymäki

Kehittäjätyöntekijä

Perhekeskustoimintamalli Lappiin hanke