Rohkaistu digiin!








Peruslähtökohtana on, että seurakunnan  nettisivuilla on kaikista palveluista ja tapahtumista kattavasti oikea tieto.

Digitaalisen perhetyön kautta tavoitetaan tuhansia suomalaisia, siksi sen kehittämiseen on  etsitty uusia ratkaisuja kunta- ja järjestöyhteistyön kautta. Oulussa perheiden palvelut löytyvät lapsuus.ouka.fi ja Jyväskylässä perhekompassi.fi-sivuistoilta. Jyväskylässä eri kristillisten seurakuntien tarjonta löytyy familyroom.fi.  Kun palveluista kerrotaan sähköisesti ovat ne helposti saavutettavissa. Lisäksi tarvitaan osuvaa viestintää.  Hyvät kohtaamiset rakentuvat, kun viestinnässä käytetään monipuolisesti myös sosiaalisen median kanavia.

 

Seurakuntien sähköisten palvelujen kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan it-ammattilaiset, viestintä ja seurakunnan työalat. Vuoropuhelulla voidaan kartoittaa tarpeita ja lähteä etsimään ratkaisuja ohjelmistojen valintaan. Sähköisiä asiointipalveluja kehitetään parhaillaan ympäri Suomea, ja näin sujuvoitetaan seurakunnan palveluprosesseja. 

 

Kirkon perhetyö on näkyvästi esillä vauva.fi sivustolla, jossa Rakkauden roihu-blogissa arjen kysymyksiin vastaavat kirkon perheneuvonnan ammattilaiset. Rakkauden ammattilaiset-bloginkirjoittajissa on mukana useiden ammattien edustajia, joilla kaikilla on hyvä perhetyönkokemus ja arjen tuntemus. Sähköisten palvelukanavien kautta päästään  syvälliseen vuoropuheluun, joskus jopa syvällisempään kuin kasvokkain. Lapin perheneuvonnassa pilotoidaan parhaillaan sähköisiä perheneuvontapalveluita virtu.fi alustalla. Digi on liki!


Kirjoittaja on Saija Kronqvist
Kasvatuksen hiippakuntasihteeri
Oulun Hiippakunnasta, hän tekee osan omasta työstään osa-aikaisesti Turva-hankkeen kautta Lapin LAPE-hankkeelle
Teksti on julkaistu myös Oulun Hiippakunnan blogi-sivustolla

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä

Kuva
Kuva: Pixabay.com Tutkimus- ja kehittämishankkeet tuottavat tärkeää tietoa käytännön työn ja päätöksenteon tueksi, mutta paljon arvokasta tietoa jää hyödyntämättä. Miten varmistetaan tutkimustiedon asema osana vaikuttavaa käytäntöjen kehittämistä? Tätä asiaa pohdimme nyt, kun kehittämistyö Lapin LAPE-hankkeessa on päättymäisillään. Tutkitun tiedon merkitys erilaisten strategioiden ja linjausten valmistelutyössä sekä päätöksenteossa tunnistetaan nykyisin jo hyvin. Yhä useampien paikallisten ja kansallisten hankkeiden lähtökohtana ja tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava kehittämistyö. Tästä huolimatta tutkittua tietoa ei aina kyetä hyödyntämään riittävästi valtakunnallisessa ja kunnallisessa politiikassa, palveluiden kehittämisessä ja yksittäisten ammattilaisten työssä. Yksi syy voi olla se, että tutkittu tieto julkaistaan usein jopa vuosien viiveellä suhteessa kuntien kokeiluihin ja kehittämistarpeisiin. Tutkimuksen toteutus ja julkaisu vievät aikaa, joten tie
Lue lisää

Parisuhde - elämää isompi suhde

Filosofi Frank Martela sanoo, että ihminen on suhdelo – ei yksilö. Aikamme, joka korostaa yksilöä saattaakin olla ristiriidassa sen kanssa, että yksin ei ole hyvä olla. Ihminen on laumaeläin. Laumassa eläminen on parantanut mahdollisuutta saada ravintoa, suojaa ja jäädä henkiin. Tietysti voimme ajatella, että kivikaudesta on sen verran aikaa, ettei sillä ole merkitystä, mutta evoluutio on hidas, joka tapauksessa hitaampi kuin elämänmeno maapallolla nykyään on. Ihmisellä on tarve olla tärkeä jollekin, tarve olla rakas ja rakastaa. Pienen vastasyntyneen ensimmäinen kysymys on: ”olenko minä tärkeä, pidätkö minusta huolta?” Kysymyksen vauva tekee katsellaan ja siihen katseeseen pitää saada vastaus, että ” kyllä, sinä olet maailman rakastettavin ja suloisin vauva”. Tämä ensimmäinen dialogi, jonka käymme meitä hoivaavien vanhempiemme kanssa, on merkittävä kaikkien muiden ihmissuhteiden kannalta siitä alkaen. Varhaisessa vuorovaikutuksessa alamme rakentaa kykyä turvalliseen elämi
Lue lisää

Saamelaisten kansallispäivän kynnyksellä

Kuva
Ensi viikolla, 6.2 on jälleen saamelaisten kansallispäivä. Lape-hankkeen saamenkielisten palveluiden kehittäjätyöntekijänä toivoisin, että saamelaisten kansallispäivä olisi joka päivä. Päivänä jolloin saamelaisia juhlitaan Euroopan ainoana alkuperäiskansana. Olen itse saamelainen, joka elää Inarissa vilkkainta lapsiperhearkea kahden saamenkielisen lapsen äitinä. Joka päivä luen ystävieni some-päivityksistä kuinka neuvola- ja kouluterveydenhoitajapalveluita tarjotaan suomenkielellä saamenkielisille lapsille. Kuinka neuvoloissa annetaan vanhemmille väärää tietoa kaksikielisyydestä ja kuinka perheet eivät saa tukea perheen kaksikielisyydessä. Neuvoloissa saamenkielisiä neuvolamateriaaleja mm. neuvolatestejä ei ole olemassa. Eli saamenkielinen lapsi on testattu suomenkielisellä Lene-testillä. Tuloksen voi arvata. Kirjaimellisesti. Tiedän myös omasta kokemuksestani, että saamenkielisille lapsi- ja perhepalveluille on todellakin huutava pula. Pohjoissaamenkielinen neuvolatyöntekijä voi
Lue lisää