Osallisuuden monet ulottuvuudet



Asiakkaiden osallisuus on yksi nykyaikaisten lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen keskeisiä kulmakiviä. Osallistamisella voidaan taata se, että kyseiset palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin niitä käyttävien henkilöiden tarpeisiin. Tästä syystä päätin tarkastella Perhekeskustoimintamalli Lappiin –hanketta varten tekemässä pro gradu –tutkielmassani lappilaisten kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden käsityksiä omasta osallisuudestaan. Oma taustani aikuiskasvatustieteilijänä sekä tieteenalalle tyypillinen fenomenografinen tutkimussuuntaus toivat myös uudenlaista lähestymisnäkökulmaa aiheeseen, jota on perinteisesti tutkittu enemmän muun muassa sosiaalityön kentällä.

Ensimmäisenä lähtökohtana osallisuuden tarkastelussa keskityin tutkimushenkilöiden käsityksiin heidän omista rooleistaan sekä palveluiden parissa toimimisen kerryttämän osaamisen tunnistamiseen. Keskeisinä tuloksina voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä on selkeät näkemykset toimenkuvistaan kokemusasiantuntijoina ja kehittäjäasiakkaina sekä tietämystä siitä, miten kumpaakin roolia voi tuoda milloinkin esiin esimerkiksi palveluiden kehittämisen yhteydessä. Kokemusasiantuntijuuteen yhdistettiin erityisesti lupa olla oma itsensä ja avautua omista kokemuksistaan palveluita toteuttaville ammattilaisille ilman taustalla vaikuttavaa ajatusta tiedon hyödyllisyydestä. Sen sijaan kehittäjäasiakkaan roolissa korostuu ennen kaikkea tarkemmin strukturoitu yhteistoimijuus asiantuntijoiden kanssa, jolloin myös asiakkaan tulisi ajattelussaan keskittyä ennen kaikkea löytämään erilaisia käytännön keinoja palveluiden osa-alueiden kehittämiseen.

Kokemusasiantuntijoilla ja kehittäjäasiakkailla on myös paljon osaamista ja tietoa heitä koskevista palveluista. Fokus on kuitenkin erityisesti siinä, että osaamisen ei tarvitse olla formaaliin koulutukseen perustuvaa, kuten palveluita tuottavilla ammattilaisilla, vaan ennen kaikkea omasta historiasta ja elämäntarinasta kumpuavaa. Tällainen monipuolinen osaamis- ja tietovaranto koettiin tutkimushenkilöiden vastauksissa myös merkittäväksi voimavaraksi sekä hyödyntämisen arvoiseksi mahdollisuudeksi osana aiempaa monipuolisempia ja asiakkaiden tarpeisiin paremmin vastaavien palvelukokonaisuuksien suunnittelua. Tällöin toiminnassa korostuu erityisesti palveluiden järjestäjän kyky osallistaa asiakkaitaan ja siten tuoda näkyviin heidän näkemyksiään siitä, millä tavoin palveluita tulisi toteuttaa.

Toisena laajana teemana tutkimuksessa tarkasteltiin kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden käsityksiä siitä, millä tavoin he käytännössä voisivat osallistua palveluiden kehittämiseen sekä tuottamiseen. Erityisesti palveluiden kehittäminen nähtiin osa-alueena, joka vastaa tutkimushenkilöiden osaamisprofiilia ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden osallistua toimintaan muun muassa palveluiden arvioinnin sekä uudistusten suunnittelun osalta. Käytännön toteuttamisen kannalta tärkeäksi nähtiin se, että asiakkaat kokevat tulevansa arvostetuiksi erityisesti ammattilaisten toimesta, joka osaltaan rohkaisee jatkamaan toiminnassa ja luo kuvaa siitä, että heidän mielipiteensä otetaan aidosti huomioon. Erityisenä huolen kohteena esiin nousi kuitenkin näkemys siitä, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät välttämättä saa ääntään kuuluviin, koska raskas arki voi viedä voimat osallistua kokemusasiantuntija- tai kehittäjäasiakastoimintaan.

Joidenkin kokemusasiantuntijoina toimineiden tutkimushenkilöiden vastauksista ilmeni myös selkeitä näkemyksiä siitä, millä tavoin he voisivat osallistua palveluiden käytännön toteuttamiseen. Erilaisia ideoita olivat muun muassa kokemusasiantuntijavastaanoton järjestäminen perhekeskukseen tai esimerkiksi kotikäynneille osallistuminen. Erityisenä resurssina nähtiin kokemusasiantuntijan kyky toimia asiakkaan ja ammattilaisen rajapinnassa eräänlaisena tulkkina, joka kykenee esimerkiksi kääntämään lääkärin diagnoosit kansanomaisemmalle kielelle ja siten helpottaa palveluissa asioimista. Myös vertaistuki koettiin tärkeäksi toiminnan osa-alueeksi, jonka avulla voi helpottaa itseään heikommassa asemassa olevien elämää ja samalla saada itselle onnistumisen tuntemuksia. Tätä kuvastaa usean kokemusasiantuntijan esittämä näkemys siitä, että edes yhdenkin ihmisen auttaminen tekee kaikesta vaivan arvoista.

Tutkimukseni toi esiin uutta tietoa kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden käsityksistä tutkimuksen taustalla vaikuttavaa Perhekeskustoimintamalli Lappiin –hanketta varten. Tämän lisäksi se luo myös uudenlaista, aikuiskasvatustieteelliseen lähestymistapaan perustuvaa tietoa kyseisistä käsitteistä ja kytkeytyy siten niistä käytävään laajempaan keskusteluun. Nyt jääkin nähtäväksi, että millä tavoin kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden osaamista sekä halukkuutta vaikuttaa heitä koskeviin asioihin tullaan todellisuudessa hyödyntämään osana lapsi- ja perhepalveluiden uudistamista. Selkeää on kuitenkin se, että asiakkaan roolia ei enää voida käsittää ainoastaan passiiviseksi, vaan palveluita käyttävillä henkilöillä on kykyä sekä halukkuutta aktiiviseen osallisuuteen.

Aleksanteri Rahkonen

Kirjoittaja on tehnyt Pro gradu tutkielman "Minä tarjoaisin sitä osaamista" : kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden käsityksiä omasta osallisuudestaan lapsi- ja perhepalveluissa. Tutkielma löytyy kokonaisuudessaan täältä: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63507

Kuva: Pixabay.com







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhessä tehen- Parempia palveluita lapsiperheille

Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä